Toni Välimäki

20.11.2024

 

Aluksi harkitsin otsikkoa "Markovin synkkä ennuste: Ydinsota voi syttyä ennen joulua", mutta päätin lopulta keskittyä toivoon ja mahdollisuuteen rauhan löytämisestä. Vaikka uhkakuvat ydinaseiden käytöstä ovat synkentäneet kansainvälistä ilmapiiriä, myös sovittelun halusta on merkkejä.

 

Venäjän ja Ukrainan välinen sota on saavuttanut 1 000 päivän rajapyykin. Konfliktin eskaloituminen ja uusien pitkän kantaman aseiden käyttö ovat lisänneet huolta ydinsodan uhasta. Samalla kyselytutkimukset osoittavat, että yhä useampi ukrainalainen kaipaa sodan nopeaa lopettamista, vaikka se vaatisi kipeitä kompromisseja.

 

Venäjän uusi ydinaseoppi

 

Bryanskin alueelle tiistaina tehdyssä iskussa Ukraina käytti kuusi ATACMS-ohjusta, joista viisi torjuttiin. Venäjän presidentti Vladimir Putin on vastannut tilanteeseen muuttamalla maan ydinaseoppiansa. Uuden doktriinin mukaan Venäjä voi käyttää ydinaseita myös vastauksena tavanomaisiin hyökkäyksiin, mikäli ne suoritetaan liittoutumassa ydinasevallan kanssa. Tämä merkittävä linjamuutos heijastaa Venäjän vakavaa suhtautumista eskaloituvaan konfliktiin.

 

Venäjän viranomaiset ovat myös varoittaneet, että länsimaiden aseavun laajeneminen Ukrainalle voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Kreml on toistuvasti todennut, että lännen toiminta ei ole vain Ukrainan tukemista, vaan suoraa osallistumista sotaan Venäjää vastaan.

 

Venäjän entinen presidentinneuvonantaja Sergey Markov on varoittanut, että länsimaiden aseapu Ukrainalle, erityisesti ATACMS-ohjusten toimittaminen, saattaa johtaa ydinkatastrofiin ennen joulua. Markovin mukaan nämä pitkän kantaman ohjukset edellyttävät Naton teknistä tukea, minkä vuoksi Venäjä näkee niiden käytön merkkinä suorasta sotilaallisesta yhteenotosta lännen kanssa.

 

Taloudelliset ja humanitaariset vaikutukset

 

Yhdysvaltain kansallinen tiedusteluneuvosto (NIC) on varoittanut, että ydinaseen käyttö Ukrainan sodassa johtaisi maailmanlaajuiseen talouskriisiin. Energiamarkkinat, ruokaturva ja kehittyvien maiden taloudet kärsisivät vakavasti. Samalla Yhdysvaltain dollarin arvo todennäköisesti nousisi, kun sijoittajat etsisivät turvasatamia.

 

Vaikka Yhdysvaltain lyhyen aikavälin taloudellinen hyöty on huomioitu, kansainvälisen talousjärjestelmän epävakaus olisi kauaskantoista. Raportti korostaa, että ydinsota johtaisi vakaviin poliittisiin ja taloudellisiin seurauksiin globaalilla tasolla.

 

Ukrainan asenteen muutos

 

Samaan aikaan ukrainalaisten asenteet sodan jatkamiseen ovat muuttuneet merkittävästi. Gallupin tuoreen kyselyn mukaan 52 % ukrainalaisista kannattaa nopeiden rauhanneuvotteluiden aloittamista, vaikka se merkitsisi alueellisia myönnytyksiä Venäjälle. Tämä on merkittävä muutos sodan alkuvaiheeseen nähden, jolloin 73 % kannatti taistelun jatkamista.

 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on ilmaissut valmiutensa työskennellä Donald Trumpin kanssa konfliktin ratkaisemiseksi, mikäli Trumpin väite sodan lopettamisesta 24 tunnissa pitää paikkansa. Zelensky korosti, että "sota päättyy nopeammin uuden Valkoisen talon hallinnon politiikalla."

 

Rauha kompromissien kautta?

 

Vaikka Zelensky on halukas neuvottelemaan, hänen mukaansa Venäjä ei suostu rauhaan ilman merkittäviä alueellisia myönnytyksiä. Putin vaatii Ukrainalta alueluovutuksia, mikä on tähän asti ollut Zelenskylle mahdoton ajatus.

 

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ukrainalaiset ovat yhä valmiimpia harkitsemaan tällaisia kompromisseja. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia diplomaattiselle ratkaisulle, mutta samalla se heijastaa syvää väsymystä ja pelkoa konfliktin jatkumisesta.

 

Sota on nyt saavuttanut pisteen, jossa kaikkien osapuolten on harkittava diplomatian ensisijaisuutta. Ydinsota ei ole kenenkään etu, ja sen hinta on liian korkea. Kansainvälisen yhteisön on aktivoiduttava välittäjänä, ja suurvaltojen on asetettava sivuun omat geopoliittiset intressinsä maailmanlaajuisen rauhan turvaamiseksi.

 

Suomi isännöimään rauhankonferenssia?

 

Markovin synkkien ennusteiden ja ydinaseiden uhkan varjossa, rauhanmahdollisuuksia ei kuitenkaan pidä täysin sulkea pois. Enemmistö ukrainalaisista on nyt valmis kompromisseihin, ja kansainvälinen yhteisö voi yhä vaikuttaa tilanteeseen tarjoamalla neuvottelupöydän kaikille osapuolille. Suomi voisi avata pelin tarjoamalla paikkaa neuvotteluille. Paikkana voisi toimia esimerkiksi Kalastajatorppa, jossa pidettiin poliittisesti tärkeitä kokouksia 1960–1990 Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisen kylmän sodan aikana. Unohtamatta kun 1997 presidentti Bill Clinton ja presidentti Boris Jeltsin pitivät siellä kokouksen.

 

Rauha vaatii rohkeutta myöntää, että täydellistä voittoa ei ehkä saavuteta kummankaan osapuolen ehdoilla. Sodan eskaloituminen ydinkonfliktiin olisi kuitenkin katastrofi koko maailmalle – inhimillisesti, taloudellisesti ja moraalisesti. Nyt tarvitaan yhteisiä ponnisteluja, ei pelkästään uuden sodan välttämiseksi, vaan myös oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan aikaansaamiseksi.

Lähde 1: NEW YORK POST

Lähde 2: NEW YORK POST

Lähde 3: BBC RADIO 4

Lähde 4: NIC

Voit kommentoida myös anonyyminä